Kaikki on nyt pakattu, huominen voi tulla. Tälä kertaa ei tarvinut pakata mukaan puoltakaan omaisuutta. Pääsemme nimittäin taas majoittumaan ihanaiseen kakkoskotiin mäkkitalolle. Sen parempaa turvapaikkaa ei voisi ollakkaan. Raskaiden sairaalapäivien jälkeen on niin helpottavaa aina tulla tuttuuun ja turvalliseen taloon. Taloissa kuulee monenlaisia tarinoita, ja se että saa purettua omia päiväntapahtumia myös antaa lisätsemppiä seuraavaan päivään, siellä kun ollaan kaikki samalla asialla.
Ajatukset on luonnolisestikin sekaisin. Odotusta, jännitystä, toivoa. Kaikkea tasaisesti. Neiti tuossa iloisenä juoksee ja touhuaa, rakas kun ei tiedä mitä on tulossa. Onneksi ei tiedä, nin ei osaa pelätä. Olen koittanut useasti kertoa tulevasta, lapsen omaisin sanoin. Ainoa mikä tuntuu jäävän mieleen on se, että päästään lentokoneen kyytiin ja täti antaa tarran kun pipi on poissa. <3 Reippaasti neiti siitä suoriutuu, uskon sen. Enkelit matkaan!
<3
VastaaPoista