sunnuntai 26. elokuuta 2012

Hiljaisuus

Yksin kotona. Kuuntelen, ei mitään. Pelkkää hiljaisuutta. Joskus tällainenkin hetki on oikea nautinto, jota osaa nykyään arvostaa. Nyt tiedän, mitä äitini aina tarkoitti ennen sanomalla "shh kuunnelkaa, ihana rauha." En koskaan ymmärtänyt mitä niin hienoa siinä on. Lapsin silmin ja korvin ei huomaa sitä, minkä näin aikuisuuden kynnyksellä saatat jo tuntea. Asioiden tärkeysjärjestys muuttuu. Sanonta : Elämä opettaa, pitää täysin paikkaansa. Kuinka tämäkin "minimaterialisti" huomasi, ettei elämän onnea, ihanuutta ja rakkautta voi mitata materialla eikä mammonalla. Kuinka helpotuksekseni huomasin vaikeiden asioiden kautta, saavani tuntea mitä ovat ne arjen todelliset helmet. Sitä, kuinka lapsesi hymyssä suin sinut aamuisin herättää kutittamalla nenällään. Kun pysähdyt ulkona haistelemaan ja ihastelemaan luonnon antimia. Kun vapaapäivänäsi on aikatauluton. Äitisi piipahtaa yllätyskahville. Nuo asiat, arjen luksusta. Siitä mistä pitäisi jokaisen olla kiitollinen, mitä just sinulle on annettu.
Täällä hiljaisuudessa istuskelen ja annan vain niiden hyvien asioiden vallata mieleni. Vain minä ja ajatukseni. "Shh kuunnelkaa, ihana rauha".

1 kommentti:

  1. Täällä myös osataan arvostaa hiljaisuutta. Kaipaisin taas isommasta neidistä vapaaillan ;)

    VastaaPoista